Enkelisyndikaatin johtaminen ei ole helppoa, varsinkaan kun siihen liittyy useiden Special Purpose Vehicleiden (SPV) hallinta sekä laajan sijoittajaverkoston ylläpitäminen. Tässä keskustelussa kerron omista kokemuksistani yli 20 SPV:n johtamisesta ja tärkeimmistä opeista, jotka olen saanut hallinnoidessani tällaista toimintaa, mukaan lukien sen hyödyt, haasteet ja oppimiskokemukset.

Syndikaatin alkuperä

Idea enkelisyndikaatin perustamisesta sai alkunsa Jason Calacanisilta, joka on tunnettu hahmo startup-maailmassa. Tämän idean toteuttaminen Yhdysvaltojen ulkopuolella kuitenkin aiheutti useita logistisia haasteita, erityisesti Euroopassa, missä Angellist ei tukenut paikallisia syndikaatteja. Kuuden kuukauden turhauttavan oikeudellisten ja taloudellisten esteiden selvittämisen jälkeen löysin luotettavan kumppanin Odinista, joka on Isossa-Britanniassa toimiva yritys. Tämän avulla SPV:iden pyörittäminen eurooppalaisille sijoittajille helpottui.

Verkoston rakentaminen

Yksi enkelisyndikaatin johtamisen keskeisistä eduista oli se, että pystyin hyödyntämään henkilökohtaista verkostoani, jonka olin rakentanut kahden vuosikymmenen aikana pelialalla. Syndikaatti kasvoi nopeasti yli 200 jäsenen yhteisöksi, johon kuului yrittäjiä, johtajia ja tuotepäälliköitä. Tämä verkostoefekti johti siihen, että ihmiset ottivat itse minuun yhteyttä päästäkseen syndikaatin Slack-kanavalle, jossa diilit jaettiin. Yksittäiset sijoitukset olivat yleensä 5 000–10 000 euroa, ja kokonaissijoitussummat vaihtelivat 100 000–200 000 euron välillä.

Syndikaatin pyörittämisen hyödyt

Enkelisyndikaatin johtamisessa oli useita etuja:

1. Diilikohtainen carry-maksu: Toisin kuin perinteisissä venture-rahastoissa, joissa voitot jaetaan vasta, kun koko rahasto menestyy, syndikaattien avulla voit saada carry-maksuja (voittoja) diilikohtaisesti. Tämä tarkoitti, että muutaman onnistuneen exitin myötä voittoja voitiin realisoida nopeammin.

2. Oppimiskokemus: Syndikaatin johtaminen tarjosi arvokasta oppia muiden ihmisten rahan sijoittamisesta. Vaikka syndikaatin jäsenet tekivät omat sijoituspäätöksensä, vastuu sijoitusten valvomisesta ja raportoinnista oli tärkeä oppikokemus ennen siirtymistä venture capital -maailmaan.

3. Välittömät voitot: Aikaisten exitien saaminen onnistuneista SPV:istä tarjosi välitöntä tyydytystä, mikä on harvinaista perinteisessä venture-sijoittamisessa, joka vaatii usein pitkän aikavälin sitoutumista.

Haasteet ja vaikeudet

Hyötyjen lisäksi syndikaatin johtamisessa oli myös merkittäviä haasteita:

1. Management-palkkioiden puute: Toisin kuin perinteisissä VC-rahastoissa, syndikaattien johtaminen ei sisällä hallinnointipalkkioita. Vaikka kiinteä osallistumismaksu auttoi kattamaan SPV:n perustamiskustannuksia ja muita kuluja, taloudellinen malli ei ollut pitkällä aikavälillä kestävä.

2. Markkinoiden laskusuhdanteen vaikutus: Vuoden 2022 markkinoiden laskusuhdanne vähensi dramaattisesti enkelisijoittamisen kiinnostusta. Sijoittajat, erityisesti ne, jotka olivat jo sijoittaneet paljon peliyrityksiin, tulivat varovaisemmiksi. Tämä sijoitushaluttomuus korosti vaikeuksia syndikaatin pyörittämisessä markkinoiden epävakauden aikana.

3. Operatiivinen monimutkaisuus: 20–30 sijoittajan hallinta per diili, varojen siirtojen valvonta ja rahavirran varmistaminen eri valuutoissa lisäsivät monimutkaisuutta. Rahansiirrot euroista dollareiksi esimerkiksi johtivat usein viivästyksiin tai katoamisiin, mikä loi logistisia ongelmia.

Syndikaatin toiminta ja viestintä

Syndikaatin diilivirta perustui strukturoituun prosessiin. Jokainen diili aloitettiin sijoitusmuistiolla ja esitysmateriaalilla, joihin usein liitettiin nauhoitettu Zoom-keskustelu perustajan kanssa. Tämä antoi mahdollisille sijoittajille mahdollisuuden kuulla suoraan perustajalta ja saada henkilökohtaisempi yhteys diiliin. Vaikka webinaareja ja live-tapahtumia järjestettiin toisinaan, ne osoittautuivat liian aikaa vieviksi ylläpitää säännöllisesti.

Sijoituksen jälkeen viestintä hoidettiin pääasiassa kuukausittaisten sähköpostipäivitysten kautta, jotka perustajat lähettivät sijoittajille. Tämä tapa mahdollisti sen, että syndikaatin jäsenet pysyivät ajan tasalla ilman, että perustajilta pyydettiin jatkuvasti päivityksiä.

Viisitoista vuotta sitten varhaisen vaiheen riskipääomamarkkinat olivat Euroopassa hyvin pienet. Kussakin maassa oli vain muutama rahasto, mutta viime vuosina kasvu on ollut valtavaa. Nykyään Euroopassa on satoja VC-rahastoja, ja monet niistä näyttävät LP:lle liian samanlaisilta. Tämä tekee erottelusta haastavaa, ja LP:t kamppailevat arvioidessaan, mikä rahasto on parempi kuin toinen.

Kun LP:t ovat viettäneet aikaa sijoittaen rahastoihin, he oppivat havaitsemaan tärkeitä asioita, kuten managerin verkostot ja aikaisemmat saavutukset. Tämä auttaa heitä eliminoimaan yli 80 % tarjouksista jo varhaisessa vaiheessa. Managerin kyky hankkia diilejä ja hänen verkostonsa ovat keskeisiä tekijöitä LP:n päätöksenteossa.

Kymmenen vuotta sitten useimmat rahastot olivat generalisteja, jotka sijoittivat maantieteellisesti rajatulle alueelle. Nyt on enemmän erikoistuneita rahastoja, jotka toimivat laajemmalla alueella ja eri teknologia-aloilla. LP:t haluavat ymmärtää, kuinka laaja managerin verkosto on ja miten se täyttää sijoituskriteerit.

Jos olet uusi manageri ilman näyttöjä, on vaikea arvioida pelkän esityksen perusteella. Siksi kannattaa pitää esitys lyhyenä ja selkeänä, jotta keskustelu LP:n kanssa voi paljastaa mahdollisen yhteensopivuuden. Monet LP:t ottavat mielellään vastaan suosituspuheluita, mutta suositusten laatu voi vaihdella suuresti.

Euroopassa useimmat LP:t haluavat nähdä tiimin, jossa on muutama general partner ja juniorianalyytikko tai -assistentti. Yhdysvalloissa yksin toimiva GP-malli on yleisempi, mutta Euroopassa siihen suhtaudutaan vielä varauksella.

Tiimien hajoamiset ovat mahdollisia myös VC-rahastoissa. Co-founder coaching tai ryhmäterapia voivat auttaa ehkäisemään konflikteja ja parantamaan tiimin dynamiikkaa. F4 Fund -rahastossamme olemme alusta asti käyttäneet co-founder coachingia kerran kuukaudessa.

Rahaston kerääminen LP:ltä vaatii suurta määrää kontakteja verrattuna startupin rahoituskierrokseen. Ankkuri-LP:n saaminen voi merkittävästi lyhentää rahoituksen keräämiseen kuluvaa aikaa. Ilman ankkuri-LP:tä ensimmäisen rahaston kerääminen voi kestää jopa kaksi vuotta.

Monet LP:t sanovat odottavansa oikeaa aikaa sijoittaa riskipääomaan, mutta markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa. Paras lähestymistapa on jatkuva sijoittaminen eri aikoina. Nick Magullin kirja "Just Keep Buying" korostaa tätä ajatusta: sijoittajien tulisi jatkuvasti laittaa rahaa töihin laajalla lähestymistavalla.

Parhaat LP:t omaavat pitkäjänteisen näkemyksen tuotoista eivätkä monimutkaista asioita liikaa. Laajasti hajautettu lähestymistapa riskipääomasijoituksiin tarjoaa monia mahdollisuuksia hyötyä pitkällä aikavälillä.

Suurimman haasteen yli sadan miljoonan euron rahastoille muodostaa tarve sijoittaa suuria summia kerralla yrityksiin. Tyypillisesti rahaston portfoliosta löytyy 20-40 yritystä, joihin on sijoitettu. Mitä suurempi rahasto, sitä isommat sijoitukset. Esimerkiksi 200 miljoonan euron rahasto joutuisi jakamaan varansa noin 40 yritykseen, mikä tarkoittaa keskimäärin viiden miljoonan euron sijoituksia kuhunkin.

Pandemia-vuosien jälkeen huomasin, että viiden miljoonan euron sijoituksia oli tarjolla vähemmän. Laadukkaita kohteita, joihin olisin itse tai muut arvostetut VC-sijoittajat halunneet sijoittaa, oli niukasti saatavilla.

Toinen huomio on, että suuret rahastot joutuvat vääjäämättä tekemään myöhemmän vaiheen sijoituksia, kun yritykset ovat jo siirtyneet pre-seed-vaiheesta seed-vaiheeseen. Tällöin yrityksellä tulee olla enemmän lukuja esittää ja odotukset tulevasta exitistä kasvavat.

Kaikki kokemustani alalta vahvistavat näkemykseni: pienemmät VC-rahastot ovat parempia sijoituskohteita kuin suuret rahastot. Suurten rahastojen haasteet liittyvät niiden tarpeeseen tehdä suuria sijoituksia ja myöhemmän vaiheen sijoituksiin keskittyminen. Valitsemalla pienemmän rahaston voi välttää nämä ongelmat ja saada parempia tuloksia sijoituksilleen.

Sijoittamalla 3-5 miljoonaa yritykseen, rahasto saisi takaisin varat, jotta koko summa voitaisiin palauttaa. Tässä kuviossa exitin tulisi olla vähintään 30-kertainen. Haasteena on, että useimmilla aloilla, joihin venture capital -rahastot sijoittavat, exitit eivät ole näin suuria. Onko siis mahdollista tehdä sijoituksia ilman erittäin generalistista rahastoa, joka sijoittaa laajalla alalla ja tarjoaa mahdollisuuden pörssilistautumiseen?

Kolmanneksi mainittakoon, että myöhemmät diilit ovat kilpailullisempia, sillä useampi venture capital -rahasto näkee ne eivätkä ne ole enää niin sanottuja stealth-yrityksiä. Näkyvät diilit johtavat tilanteisiin, joissa paras venture capital -rahasto voittaa maineellaan tai parhailla ehdoilla. Yrittäjällä on enemmän valinnanvaraa, jolloin isompi rahasto ilman poikkeuksellisen hyvää mainetta tai hyviä ehtoja saattaa jäädä rannalle.

Neljäs asia on se, että isompi venture capital -rahasto johtaa useimmiten sijoituskierroksia ja asettaa ehdot. Rahasto pyrkii ottamaan hallituspaikkoja osana äänettömien yhtiömiesten vaatimuksia rahaston sopimuksissa. Sijoitusportfolion hallinnointiin liittyvä työmäärä kasvaa, kun managerit istuvat useiden yritysten hallituksissa.

Viides huomio on henkilöstömäärän kasvu rahastossa. Alussa voi olla muutamia kokeneita managereita, mutta rahaston koon kasvaessa ja isompien rahastojen rahoittaessa, tulee perustella vuosittaisen 2%:n hallinnointipalkkion olemassaolo. Rahastoon liittyy vähitellen lisää henkilökuntaa, kuten rekrytointiasiantuntijoita, tapahtumajärjestäjiä ja teknologia-apua tarjoavia ihmisiä. Tämä johtaa siihen, että kokeneet managerit muuttuvat sijoittajista esimiehiksi, jotka opettavat ja kouluttavat heidän rahastossaan työskenteleviä uusia tulokkaita.

Kuudes huomio on että isoissa VC-rahastoissa on usein aloittelevia sijoittajia. Eräs tuttuni, amerikkalainen manageri, kertoi aluksi työskennelleensä sijoittajana, mutta nykyisin hän viettää päivänsä palavereissa henkilöstönsä kanssa käyden läpi henkilöstöasioita. Tämä johtaa siihen, että aloittelevat sijoittajat ovat niitä, joilla on enemmän aikaa portfoliolle, mutta tämä voi aiheuttaa vääristymän: yrittäjät hakevat apua kokeneilta venture capital -rahojen partnereilta ja managereilta, mutta heidän aikansa on kortilla.

Aloittelijat istuvat usein hallituksissa ja neuvonantajaryhmissä tarjoten seuraavan askeleen apua. Mainittakoon myös, että isoilla rahoilla on tyypillisesti taustallaan useita aikaisempia rahastoja. He saattavat olla tekemässä neljättä tai viidettä rahastoaan. Aikaisemmat rahastot ovat tuoneet kokeneille partnereille ja kumppaneille paljon hallitustehtäviä aikaisemmista portfoliostaan. Rahastolla voi olla jopa sata yritystä, joihin he ovat sijoittaneet, ja aika käy vähiin.

Isojen rahastojen etuihin kuuluu enemmän varaa markkinointiin ja näkyvyyteen yrityksille sekä resursseja houkutella kokeneita managereita ja partnereita tiimiinsä. Ehkä tunnetuin menestynyt iso venture capital -rahasto on amerikkalainen Benchmark, joka on ollut mukana monissa tunnetuissa yrityksissä, kuten Uberissä. Heidän mallinsa perustuu minimihenkilöstöön: neljä tai viisi partneria tekevät päätökset yhdessä, ja heillä on kullakin avustaja tukenaan. Silloin tällöin he palkkaavat niin sanotun principal-työntekijän auttamaan diilien tekemisessä.

Benchmark ei rakenna isoa rahastoorganisaatiota, vaan keskittyy etsimään hyviä sijoituskohteita ja hallituspaikkoja. Heillä on vahva näkemys siitä, milloin partnerin tulee siirtyä pois aktiivisesta sijoittajaroolista – useimmiten yhden partnerin elinkaari on noin kahden rahaston pituinen.

Seitsemäs kohta on isojen rahastojen etabloituminen. Ne ovat useasti isoja koneistoja joissa isot onnistumiset on tehty rahasojen yksi ja kaksi kohdalla, jolloin rahastot olivat pieniä. Mutta merkittävämmässä roolissa kokoon nähden ovat niin sanotut "helpot voitot", englanniksi "low hanging fruit, "joita rahaston managerit ovat perustaessaan välittömästi hyödyntäneet. Rahasto on tullut markkinoille ja managereiden verkostossa on ollut huippuyrittäjiä jotka ovat mielellään ottaneet heidän rahoituksen. Vähitellen, muutaman vuoden kuluessa, managereiden verkostossa olevat huippuyrittäjät on jo koluttu läpi ja uudet helpot voitot eivät ole enää saatavilla.

Viimeisenä mainittakoon AUM-hakuisuus (assets under management), eli kerätään jatkuvasti isompia ja isompia rahastoija joiden kymmenen vuoden kuluvaatimus kasaantuu kivasti toistensa päälle. Jos VC-rahastolla on kolme rahastoa, 30 miljoonaa, 50 miljoonaa ja 70 miljoonaa, yhteensä managerilla on hallinnassaan 150 miljoonan rahastot. Näistä hän ottaa 1-2% vuosikuluja, joka tarkoittaa että managerit voivat nostaa muutaman miljoonan kuluja vuosittain. Jos rahastolla on vain muutama pääpartneri ja paljon aloittelijoita, joiden palkat eivät ole päätähuimaavia, voidaan päätyä tilanteeseen jossa pääpartnerit nostavat huomaa palkkaa vuodessa, 500K-1 miljoonan luokkaa. Tämän pitäisi jo olla riittävä syys suosia pienempiä rahastoja joilla managereiden insentiivit ovat startupien exiteissä, eivätkä rahastokuluista saatavissa isoissa palkoissa.

2010-luvulla älypuhelinten käyttöönotto kasvoi eksponentiaalisesti maailmanlaajuisesti. Arvioidaksemme keskimääräisen uusien älypuhelinten käyttäjien määrän vuodessa 2010-luvulla, voimme tarkastella tietoja eri lähteistä:

1. 2010: Maailmanlaajuisesti noin 300 miljoonaa älypuhelimen käyttäjää.

2. 2020: Maailmanlaajuisesti noin 3,5 miljardia älypuhelimen käyttäjää.

Käyttäjien määrän kasvu = 3,5 mrd - 0,3 mrd = 3,2 mrd / 10 vuotta

Näin ollen keskimäärin noin 320 miljoonaa uutta ihmistä maailmassa otti käyttöön älypuhelimen joka vuosi 2010-luvulla.

Joka vuosi noin 300 miljoonaa ihmistä osti ensimmäisen älypuhelimensa ja latasi sinne kymmeniä sovelluksia.

Jos olit ollut startup-sijoittaja joka olisi sijottanut 50 suomalaiseen 2010-luvulla perustettuun softa-startupiin, olisit varmasti osunut muutamaan satojen miljoonien exitiin. Menestyneiden startupien lista on pitkä: Supercell, Small Giant Games, Wolt, Smartly, Next Games, Futureplay Games, Reworks, Seriously, jne. Jokainen näistä oli mobiilibuumin tuotos.

Nyt 2020-luvulla kasvu on jatkunut, ja edelleen lisäämme maailmanlaajuisesti satoja miljoonia uusia älypuhelinkäyttäjiä vuosittain markkinoissa kuten Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Intia. Ongelmana on että ostovoimaltaan vahvat länsimaiset käyttäjät siirtyivät älypuhelimiin jo 2010-luvulla ja he ovat jo kauan sitten alkaneet pelaamaan Clash Of Clansejä ja tilaamaan ruokaa Wolteista.

Buumi on ohi ja sen näkee pelialan startup-sijoittamisessa. Itse en ole sijoittanut suomalaiseen mobiilistartupiin vuoden 2021 jälkeen.

Mitä voimme oppia älypuhelinten käyttöönottovaiheesta ja soveltaa sitä kun sijoitamme suurten kielimallien (LLM = large language models) käyttöönoton aikakaudella?

Käyttöönottovaihe

Miten LLM:n käyttöönottovaihe eroaa älypuhelimista? Kuluttajapuolella on jo tapahtumassa paljon AI:n hyödyntämistä kuten älypuhelinten nousun aikana, mutta tällä kertaa B2B on investoimassa vielä enemmän kuin viimeksi.

Tällä hetkellä kaikilla aloilla, isoissa ja pienissä yrityksissä, mietitään kuumeisesti että tulisiko meidän ottaa käyttöön näitä uusia AI-työkaluja joita LLM:t ovat mahdollistaneet. Yritykset ovat siirtämässä mm. viestintään liittyviä töitä ChatGPT:n ja muiden erikoistuneiden sovellusten avustamaksi. Samalla monet ovat lykkäämässä ihmisten palkkaamista rooleihin joihin AI on tuomassa ratkaisua: nykyinen henkilöstä voi saada aikaan huomattavan määrän enemmän tuottavuutta kun AI töitä tehtäväksi.

Kulut jotka olisivat menneet ihmisten palkkaamiseen, siirtyvät AI-startupien kukkaroon. Kuukausimaksulliset sovellukset, kuten Valley johon meidän rahastomme, F4 Fund, sijoitti alkuvuodesta, ovat hyötymässä tästä globaalista suurten kielimallien käyttöönottovaiheesta.

Jos nyt on startup-sijoittajana ja keskitty sijoittamaan AI-sovelluksia kehittäviin startupeihin, luultavasti voi pärjätä ihan hyvin. Mutta tulevaisuudesta ei ole tietoa ja startupeja perustetaan nykyään enemmän, joten kilpailu on kasvanut. Uskon että sijoittajan pitää olla entistä parempi kun hän valitsee startupeja joihin sijoittaa.

Miten valita voittava AI-startup

Jos haluaisit sijoittaa startupiin, kannattaa aloittaa siitä mitä LLM:t ovat muuttaneet. Ensinnäkin, tuotteita voi rakentaa nopeammin kuin koskaan. Tekoäly antaa kaikille supervoimat ja se on halpaa ja vaivatonta. Tämän seurauksena tuotteiden rakentamisen menevät kustannukset ovat romahtaneet ja näemme uusien AI-tuotteiden tulevan markkinoille nopeammin kuin koskaan ennen. Mikä tekee tästä vielä häkellyttävää on että tutteet ovat joka toisensa jälkeen innovatiivisia. Tämä on historiallista ja vertaansa vailla ylivoimaista. Älypuhelinten tuleminen tekoälyyn verrattuna oli lähes mitätöntä.

Tuotekehityksen kustannusten lasku on johtanut uudenlaisten yritysten mahdollistamiseen. Kukapa tietää, ehkä saatamme nähdä miljardin dollarin yrityksiä, joita pyörittää ihan muutama ihmisen henkilöstö. Mutta tekoälyn iso buumi ei johdu pelkästään siitä, että tuotekehityksen kustannukset ovat laskeneet.

Avain menestykseen tekoälyn käyttöönottovaiheessa on kehittää laaja, nopea ja tehokas jakelu tuotteelle. Kun tuotekehityskustannukset ovat laskeneet, jakeluedun arvo on suhteellisesti noussut räjähdysmäisesti. Jos pystyt jakamaan tuotteesi tehokkaasti, olet kilpailijoiden edellä.

Kun katsoo koko AI-kenttää ja mitä strategisia peliliikkeitä toimijat ovat tehneet, löytyy kiinnostavia esimerkkejä.

Anthropic on amerikkalainen tekoälyyritys, joka kehittää tekoälyjärjestelmiä. Syyskuussa 2023 Anthropic nosti $4 miljardin pääomasijoituksen Amazonilta. Kyseessä ei ollut mikä tahansa sijoitus: Anthropic halusi strategisen sijoituksen Amazonilta koska nyt heillä on AWS jakelualustanaan. Amazon AWS (Amazon Web Services) on Amazonin tarjoama pilvipalvelualusta, joka tarjoaa laajan valikoiman pilvipohjaisia palveluita ja tuotteita, jota käyttää yli miljoona yritystä ympäri maailmaa – kiistatta paras paikka Anthropicin tuotteen jakelulle. Samalla he lukitsivat ulos kaikki muut kilpailijat Amazonin pilvipalveluista.

Tarkastellaan tätä taloustieteen näkökulmasta. Kysyntä ja tarjonta määräävät taloustieteen mukaan hyödykkeen hinnan ja tuotannon määrän markkinoilla. Tarjonnan tärkeimmät tekijät ovat hyödykkeen markkinahinta ja sen tuotannon kustannukset. Nyt kun kustannukset ovat menossa lähes nollaan, tärkeimmässä roolissa tulee olemaan kysyntäkäyrään vaikuttavat asiat, kuten jakelu. Mitä isomman kysynnän (jakeluetu) startup saa, sitä isommin se tulee voittamaan.

Tässä on kuusi oppia, jotka olen oppinut sijoittamalla yli viiteenkymmeneen startupiin viimeisten viiden vuoden aikana.

1. Paranna onnistumismahdollisuuksiasi

Oli kesäkuu 2011. Olin juuri sulkenut ensimmäisen startup-yritykseni, koska se ei onnistunut saamaan uutta rahoituskierrosta toiminnan jatkamiseen. Kaipasin yrittäjän roolista taukoa ja halusin etsiä työtä paikallisista startupeista Helsingissä.

Minulla oli kolme vaihtoehtoa: Rovio, Blaast ja Supercell. Rovio kasvoi nopeasti Angry Birds -pelin menestyksen myötä; se oli tuolloin ensisijainen valintani. Blaast oli pääomasijoittajien tukema startup joka kehitti pilvipohjaista 2G-mobiilialustaa tarjoten satoja sovelluksia halvoille matkapuhelimille. Ja sitten oli juuri aloittanut Supercell, joka työsti Facebookissa pelattavaa Gunshine-nimistä peliä.

Arvioin Rovion ja Blaastin Supercellin edelle työnhakuprosessissani ja olin hiukan pettynyt, kun sain tarjouksen vain Supercelliltä. En ollut kovin innoissaan Gunshinesta pelinä ja näin yhtiöllä haasteellisen tulevaisuuden tämän kyseisen tuotteen kanssa.

Kuten tästä tarinasta voi päätellä, voittajien valitseminen on vaikeaa. Olin onnekas, että sain ainoan työtarjouksen juuri Supercelliltä.

Blaast lopetti toimintansa muutama vuosi myöhemmin, mutta siinä ajassa sekä Rovio että Supercell olivat päässeet hyviin asemiin vallata orastava mobiilipeliteollisuus ja tulla voittajiksi.

Ollessani Supercellillä, yritys hylkäsi Facebookin ja siirtyi vauhdilla mobiilipeleihin. Supercell julkaisi monia pelejä ja se oli muutamassa vuodessa miljardien arvoinen yritys. Rovio loi Angry Birdsin ja lukemattomia jatko-osia, mutta oli valitettavan hidas siirtymään Supercellin omaksumaan ylivoimaiseen free-to-play -malliin, johon liittyy maksullinen käyttäjähankinta ja ilmaiset pelit joissa kuluttajat ostavat kalliita pelin sisäisiä ostoksia vauhdittaakseen etenemistään pelissä.

Jos vertaat Rovion vuoden 2017 yhden miljardin euron listautumista Helsingin pörssiin ja Supercellin arvostusta, joka oli 10,2 miljardia dollaria, kun Tencent osti enemmistön Supercellistä vuonna 2016, Supercell oli viidessä vuodessa 10X arvokkaampi kuin Rovio.

Mennään takaisin vuoteen 2011. Olin työhaussani preferoinut muita enkä nähnyt Supercellin olevan viiden vuoden kuluttua 10X Rovioon verrattuna. Miksi en?

Parantaakseni mahdollisuuksiani tietää, miten valita voittajia, olen kysynyt itseltäni kysymyksiä, kuten:

Mitä tuntemani startup-yritys, joka koki menestyksen, teki ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ensimmäisen sijoituskierroksen jälkeen?

• Supercell: palkkasi kyvykkään tiimin.

• Next Games: palkkasi kyvykkään tiimin.

Sama pätee sijoitusportfoliossani oleviin menestyneisiin yrityksiin: ne kaikki keskittyivät siihen, että "oikeat ihmiset ovat bussissa ennen kuin he 'todella' aloittavat bussin ajamisen." (Jim Collins, kirjassa Good to Great)

Lisää kysymyksiä: mitä he tekivät sen jälkeen, eli 6-12 kuukautta ensimmäisestä sijoituksesta?

• Supercell: siirtyi Facebookista mobiiliin ja teki nopeasti kokeilujulkaisuja useista mobiilipeleistä.

• Next Games: solmi The Walking Dead -lisenssin ja aloitti Walking Dead -pelin kehittämisen.

Portfolioyritykseni: aloittavat nopeasti vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa ymmärtääkseen tuotteen vetovoiman.

Koska merkittäviä exittejä ei ole vielä tapahtunut sijoitusportfoliossani, kysyn: mitkä ovat niiden yritysten ominaisuudet, jotka ovat pystyneet hankkimaan toisen rahoituskierroksen?

• Tiimi on palkattu, ja kaikki tärkeät paikat bussissa on täytetty.

Jompi kumpi näistä on tapahtunut tuotteelle:

1. Tuote on joko koejulkaistu tai tuotu markkinoille, ja on todisteita siitä, että se toimii.

2. Mahdollisesti tiimi on muuttanut suuntaa ja keskittänyt voimavarat parempaan ideaan, joka on houkuttelevampi kuin edellinen idea.

Uskon näihin kahteen näkökohtaan: tiimiin ja oikeiden tuotepäätösten tekemiseen.

Nämä lisäävät mahdollisuuksia uuden rahoituskierroksen toteutumiselle 12 kuukauden kuluessa. Jos yritys ei tiedä, miten rakentaa tiimiä, tai heillä ei ole selvää tuotesuunnitelmaa, tämä yritys ei voi saada paikkaa sijoitusportfoliossani.

2. Sijoitusportfolion hajauttaminen

Kun aloitin startup-sijoittamisen vuonna 2019, olin varma, etten haluaisi sijoittaa muualle kuin mobiilipelistudioihin. Se oli alue, jonka tunsin hyvin. Luotin alan standareihin jossa CAC < LTV (asiakashankintahinta pitää olla pienempi kuin asiakkaasta hänen elinaikana saatava tulo, johtaen voittoon) oli luotettavin analyysi ja free-to-play ylivoimainen liiketoimintamalli.

Muutaman vuoden jälkeen aloin ymmärtämään hajauttamisen arvon, kun mobiilipeliala alkoi käänytä laskuun koronavuosien hurmoksen jälkeen. Hajauttamisella pyrin sijoittamaan uusiin nouseviin aloihin, jolloin pääsen nauttimaan uusiin teollisuuksien myötätuulista. Hajauttamisella vähennän yhden alan vastatuulten merkityksen sijoitusportfoliossani.

En kuitenkaan laiminlyö edellä mainittua tiimi- ja tuoteanalyysiä. Kun sijoitan vähemmän tuntemiini aloihin, tuotteen ominaisuudet muuttuvat, markkinoillepääseminen eroaa ja uusia oppeja pitää omaksua. Mutta tiimin arviointi pysyy samana startupista toiseen: bussin paikat on täytettävä oikeilla ihmisillä.

3. Sijoita aina yrittäjään

Olen tehnyt yli 50 startup-sijoitusta, ja voin kertoa, että loistavia ideoita on kaikkialla, mutta erinomainen toteutus on harvinaista. Annanpa hieman lisätietoa siitä miltä tämä havainto näyttää maailmanluokan toteuttajien käsissä.

Tiimi tietää, että idealle täytyy saada vahvistusta. Parhaat yrittäjät pyrkivät vahvistamaan ideansa mahdollisimman pian. He saattavat suorittaa testauksen, jossa he julkaisevat tuotteen tarkastellakseen sen tunnuslukuja. Toisaalta he saattavat aloittaa rakentamalla tuotteelle nettiyhteisön, kasvattavat jatkuvasti hypetystä ja tarjoavat kokeiltavan version tuotteesta saadakseen palautetta.

Ainoa mikä merkitsee startupille on viedä markkinoille tuote josta voi tulla kannattava. Siksi maailmanluokan toteuttajat ovat pakkomielteisiä nopeudesta. He kysyvät: kuinka nopeasti he voivat saada aikaan tuotteen, jonka he tietävät voivan olla kannattava?

Entä jos yrittäjä rakentaa isoa tuotetta, jonka julkaiseminen vie vuosia? Parhaat yrittäjät ovat silti pakkomielteisiä nopeudesta, ja he haluavat nopeaa toimintaa tehdäkseen bisneksestään vähemmän epävarmaa, pilkkomalla isoa tuotetta testattavaksi markkinoilla, osa kerrallaan.

Mitä olen oppinut startupeista, jotka ovat joutuneet ongelmiin sijoituksen jälkeen? Tiimissä oli jotain mikä olisi pitänyt havaita jo aikaisessa vaiheessa. Pahin yhdistelmä tiimille on että he ovat "vähemmän loistavia toteuttajia eikä heillä ole tarpeeksi ymmärrystä siitä mitä he aikovat tehdä."

4. Keskityn siihen, mitä tunnen

Circle of competence, joka suomeksi voisi olla kompetenssikehä, viittaa siihen osaamisalueeseen, jossa yksilöllä tai yrityksellä on erityisosaamista ja ymmärrystä. Warren Buffett käyttää tätä käsitettä neuvoessaan ihmisiä sijoittamaan vain alueille, joita he ymmärtävät syvällisesti tai joista heillä on huomattavaa tietämystä. Ajatuksena on, että pysyminen omalla kompetenssikehällä vähentää riskiä tehdä huonoja sijoituspäätöksiä riittämättömän ymmärryksen tai tiedon puutteen vuoksi.

Kun perustimme F4 Fund -rahaston, päätin yhtiökumppanini kanssa että vaikka meillä oli pelialan tausta, meidän täytyy alkaa sijoittamaan myös muille aloille, kunhan pysyimme kompetenssikehämme sisällä. Tämä tarkoittaa mm. B2C -yrityksiä, viihdepalveluja, mediapalveluja, kuluttajatuotteita ja kommunikaatiopalvelujia.

Olen pysytellyt erossa terveysteknologiasta, puolustusteknologiasta, deep-techistä ja impact-sijoittamisesta. En usko, etteikö näissä nicheissä voisi rakentaa hienoja yrityksiä mutta tarkoitukseni on ollut pysyä hyvin lähellä aluetta, jonka tunnen: yritykset joiden tuotteilla tai palveluilla on käyttäjien aloitteesta tapahtuva omaksuminen (englanniksi, bottoms-up user adoption). Kun pysyttelen tässä alueessa, voin edelleen tarjota apua yrittäjille ja keskittyä tulemaan paremmaksi sijoittajaksi näille yrittäjille.

Kun katson niitä yrityksiä, joihin olisin voinut sijoittaa ja jotka ovat onnistuneet (keränneet useita rahoituskierroksia tai kokeneet exitin), ne ovat kaikki yrityksiä joiden alaan minulla ei ollut relevanttia ymmärrystä. Jäin paitsi niistä periaatteeni, kompetenssikehän, vuoksi, enkä ole kovin harmissani, koska olen pysynyt periaatteissani.

5. Sijoituksen valuaatio, eli yrityksen arvostus

Ensinnäkin en usko, että arvostuksilla on kovin suurta merkitystä. En etsi halpaa ostosta; etsin parhaita perustajia, ja silloin hinta ei merkitse niin paljoa.

Kun katson yli 50 tekemääni sijoitusta, ne, joilla on ollut korkeimmat arvostukset, ovat lähestulkoon kaikki olleet vaikuttavimpia edistymisessään kuuden kuukauden aikana rahoituksen saamisen jälkeen.

Lyhyesti isoista rahoituskierroksista: yrityksen ylirahoituksen vaikutukset ovat lähinnä hyödyllisiä. Yli 24 kuukauden toiminta-aika, eli runway, antaa yrittäjälle enemmän hengitystilaa mahdollista suunnanmuutosta varten. Kuten sanoin, ideat ovat helppoja, mutta erinomainen toteutus on harvinaista. Pitkä toiminta-aika antaa perustajille mahdollisuuden käyttää tätä erinomaista toteutusta hyödyksi.

6. Sijoita tuttuihin yrittäjiin

Tämä viimeinen on vähän erikoinen oppi, mutta uskon sen olevan olennainen osa startup-sijoittamista.

Vuodesta 2019 lähtien minulla on ollut etuoikeus sijoittaa useimpiin uusiin startup-yrityksiin Suomessa. On ollut erityisen hienoa tukea kaikkia entisiä työtovereitani ja ystäviäni suomalaisesta peliteollisuudesta.

Sijoituspäätöstä tehdessäni tiedän yleensä jo paljon perustajasta, sillä olen nähnyt heidän toimintaansa vuosien varrella ja tiedän millaisia he ovat ihmisinä. Tämä on mahdollisuus ja etu, mitä en koskaan voisi saavuttaa lyhyessä ajassa, jos en olisi tuntenut yrittäjää etukäten.

Se on myös suhteiden rakentamisen harjoitus. Minulla on jo olemassa oleva suhde henkilöön, ja kun heistä tulee yrittäjiä, voin syventää tätä suhdetta lähtemällä seikkailuun mukaan heidän kanssaan.

Aloitan tänään joka kolmas kuukausi julkaistavan katsauksen startup-sijoitusportfolioni tilanteeseen.

Tässä artikkelissa kuvaan nykyistä startup-sijoitusportfoliotani toukokuun 2024 puolivälissä. Olen jakanut arvion kahteen osioon: enkelisijoitukseni ja VC-rahaston sijoitukset. En mainitse yrityksiä erikseen vaan kuvaan vain portfolioiden tilanteen sekä peilaan nykytilannetta aikaisempaan tilanteeseen.

Tein 34 enkelisijoitusta välillä 2019-2023. Tässä on nykytilanne:

• 1 merkittävä exit

• 1 palautti osan rahasta (epäonnistunut exit)

• 7 on mennyt konkurssiin tai lopettanut

• 9 on nostanut uuden rahoituskierroksen sen jälkeen kun sijoitin

• 8 on parhaillaan hakemassa uutta rahoitusta

• 10 on vähintään kymmenkertaistanut liikevaihtonsa viimeisen vuoden aikana

Tuoreimmat havainnot: rahoitusmarkkinat ovat edelleen haastavia startupeille, jotka eivät ole saavuttaneet merkittäviä tuloksia ensimmäisen rahoituskierroksen jälkeen. Uskon että tänä vuonna noista kahdeksasta uutta rahoitusta hakevasta puolet onnistuu ja puolet lopettaa toiminnan. Pari vuotta sitten uskon että jokainen olisi löytänyt rahoituksen, mutta en usko että olemme lähiaikoina palaamassa 2021 "halvan rahan" tilanteeseen.

Sitten VC-sijoitukset, joita olemme F4:stä tehneet 2023 keväästä alkaen. Tässä nykytilanne:

• 14 sijoitusta

• noin $4 miljoonaa sijoitettuna

• 0 exittiä

• 0 on lopettanut

• 0 on nostanut uuden rahoituskierroksen sen jälkeen kun sijoitimme

• 4 on parhaillaan hakemassa uutta rahoitusta

• 3 on vähintään kymmenkertaistanut liikevaihtonsa viimeisen vuoden aikana

Tuoreimmat havainnot: Olemme F4-rahastossa tehneet sijoituksia useille toimialoille, mm. kuluttajapalveluihin, fintechiin, SaaS-palveluihin, joten sijoituskohteen poikkeavat huomattavasti enkeliportfoliostani jossa lähestulkoon kaikki ovat pelisijoituksia. VC-sijoitukset ovat parhaiten sopivia toimialoille ja yrityksille, jotka voivat tuottaa nopeaa kasvua. Peliala onnistuu tässä vain ajoittain, yleensä markkinoiden laajentuessa alustamuutosten myötä, kuten tapahtui 2010-luvulla kun elettiin mobiilipelien kultakautta. Näiden kausien ulkopuolella on ollut melko vaikeaa saavuttaa pääomasijoitusten vaatimia mittavia tuottoja.

Seuraava katsaus on tulossa elokuussa 2024. Jos sinulla on kysyttävää näistä, kirjoita kommentteihin ja pyrin vastaamaan pikapuolin.

Tein exitin Netflixille keväällä 2022, ja minulla oli verojen jälkeen sijoitettavana noin 1,5 miljoonaa euroa.

Tein lähes kaikki sijoituksen holding-yhtiöni kautta mutta osan tein henkilökohtaisesti kuten kryptosijoitukset. Jälkikäteen olisi ollut huomattavasti helpompaa jos olisin tehnyt kaikki sijoitukset holding-yhtiön kautta. Tästä aion kirjoittaa jatkossa lisää.

Halusin hajauttaa sijoituksiani, joten valitsin neljä eri polkua: kiinteistöt, pörssi, kryptovaluutat ja startupit. Seuraavaksi kuvaan miten tein kaikki sijoitukset.

Startupit

Olen tehnyt enkelisijoituksia startupeihin jo vuodesta 2019. Kun Netflix-exit tapahtui, olin sijoittanut 20:een portfolioyritykseen, 5 000–10 000 euroa kuhunkin. Päätin jatkaa samalla linjalla, koska en halunnut kasvattaa startup-sijoitusten osuutta. Lisäksi suunnittelin perustavani oman pääomasijoitusrahaston ja sijoittavani siihen, mikä lisäisi startupien osuutta kokonaisportfoliossani.

Suurin osa sijoituksista oli suoria sijoituksia pelialan startupehin. Olin ollut pelialalla toista vuosikymmentä ja olin tunnettu hahmo pelistartup -piireissä. Tulen kertomaan tarkemmin enkelisijoitustoiminnastani tulevissa artikkeleissa.

Pörssi

Jaoin pörssisijoitukseni kolmeen kategoriaan: passiiviseen, semi-passiiviseen ja aktiiviseen sijoittamiseen.

Passiivinen: Nordnetin premium-jäsenyydellä sain alennettua kuluja sitouduttuani sijoittamaan 500 000 euroa. Nordnetin kautta sijoitin pääasiassa indeksirahastoihin ja ETF:iin, kuten alla olevasta listasta näkyy. Harrastin lähinnä maantieteellistä hajautusta, mutta pääpaino oli Yhdysvaltojen S&P 500:ssa.

Semi-passiivinen: Valitsin Mandatumin varainhoitopalvelut, joiden kautta tein myös 500 000 euron sopimuksen. Mandatum tarjosi kilpailukykyistä hinnoittelua ja ehdotti erilaisia sijoituskohteita, kuten energiaa ja lainoja, analysoituaan Nordnet-salkkuani. Tämän vuoksi kutsun tätä semi-passiiviseksi sijoitukseksi: Mandatumin varainhoitaja ottaa minuun yhteyttä ja ehdottaa ajoittain toimenpiteitä, kun taas Nordnetissä toimin itsenäisesti.

Aktiivinen: Pyrin aktiiviseen sijoittamiseen periaatteella "ole pelokas, kun muut ovat ahneita, ja ahne, kun muut ovat pelokkaita". Kun kevään 2022 romahdus tapahtui, suuret amerikkalaiset pörssiyhtiöt menettivät 25 % arvostaan, joten ostin niitä, kuten Shopifyta ja Doordashia. Vuonna 2022 ja 2023 sijoitin myös Alphabetiin, Amazoniin ja muihin suuriin amerikkalaisiin yrityksiin. Vuoden 2024 alussa liityin Whale App -sovellukseen, joka tarjoaa kuukausimaksua vastaan alihinnoiteltuja osakkeita. Sovelluksen avulla olen vähitellen lisännyt aktiivisen sijoittamisen osuutta.

Krypto

Keväällä 2022 kryptovaluuttojen arvot laskivat merkittävästi, joten ajoitus oli täydellinen ostaa tunnetuimpia kryptovaluuttoja 2-3 %:n osuudella sijoitusportfoliostani. Tässäkin valitsin passiivisen sijoittamisstrategian: vaikka lyhyellä aikavälillä hinnat voivat vaihdella voimakkaasti, uskon, että pitkällä aikavälillä tunnetuimmat kryptovaluutat, kuten Bitcoin, Ethereum ja Solana, tarjoavat suurimmat kasvumahdollisuudet. Niihin on sijoitettu miljardeja, mikä tekee niistä todennäköisesti kestäviä jopa markkinoiden notkahduksissa.

Etsin yhä kryptovaluuttoihin soveltuvaa palvelua, joka olisi samankaltainen kuin Whale App ja auttaisi hajauttamaan sijoituksiani korkeampiriskisiin kryptovaluuttoihin.

Kiinteistöt

En suosi suoraa kiinteistösijoittamista, mistä kirjoitan myöhemmin tässä uutiskirjeessä. Sen sijaan valitsen passiivisen, rahastopohjaisen lähestymistavan. Keväällä 2022 sijoitin Titaniumin hoivakiinteistöihin 100 000 euroa, sillä uskon vakaaseen tuottoon pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän ja laadukkaampia hoivakiinteistöjä, ja Titanium on hyvin asemoitunut hyödyntämään tämän trendin.

Määräaikaistalletukset

Olen päättänyt säilyttää noin 7 % varallisuudestani rahana eri pankkitileillä ja käyttää puolet tästä summasta puolen vuoden määräaikaistalletuksiin. Toimin seuraavasti: sijoitan joka kuukausi 10 000–15 000 euroa OP:n määräaikaistalletukseen, jonka päättymispäivä on kuuden kuukauden kuluttua. Näin minulla on jatkuvasti 60 000–90 000 euroa tuottamassa noin 3 %:n vuosikorkoa. Koska teen tämän joka kuukausi, minulla vapautuu kuukausittain 10 000–15 000 euroa uudelleen sijoitettavaksi.

Kokonaisuus

Tältä hajautus näytti kesällä 2022. Olen edelleen kaksi vuotta myöhemmin aika tyytyväinen tähän aloitusasemaan.

Tulevissa artikelleissa aion kertoa lisää siitä miten portfolio on tuottanut. Kerro palautetta ja kysy kommenteissa; mielellään kerron lisää alkuvaiheen opeista.